Lyhyt alkuesittely

Oma kuvaustaustani on enimmäkseen maisemakuvauksessa, vaikka olen myös tehnyt muutaman epävirallisen tapahtumakuvauksen (kakkoskuvaajana häissä, pari keikkakuvausta). Varsinaisena ykköskuvaajana en ole aiemmin isossa juhlatapahtumassa toiminut.

Kerron nyt yhteenvedon koko prosessista.

Sain työtarjouksen tulla kuvaamaan Ylioppilasjärjestön juhlat paikallisessa ravintolassa. Sanoin saman tien kyllä, vaikka totta kai samaan aikaan alkoi jännittämään, miten homma käytännössä onnistuu.

Minulla ei ollut siis juurikaan kokemusta virallisesta tapahtumakuvauksesta ainoana kuvaajana, joten päässä alkoi höyryämään kaikki mahdolliset ja mahdottomat skenaariot siitä, mikä kaikki voi mennä vikaan. Mutta jostakin on tietysti pakko aloittaa, eikö?

Valmistautuminen

Tapaaminen

Tapasin tapahtumaa organisoivat henkilöt oluen äärellä ja kävimme läpi tulevan tapahtuman aikataulua. Olin varautunut pitkällä listalla kysymyksiä liittyen illan kulkuun ja tapahtumapaikkaan liittyen yleisesti. Kävimmekin läpi illan aikataulua melko tarkasti ja sain kohtalaisen hyvän kokonaiskäsityksen illan kulusta.

Tapahtuman ohjelmaan kuului useita eri vaiheita. Vieraat tulisivat istumaan koko alkuillan ruokapöydissä ja pitämään puheita, kävisivät noutamassa erilaisia stipendejä yms. Ihmiset halusivat myös ottaa itsestään ja pienistä seureista erillisiä potrettikuvia ja tälle kuvaukselle oli siis etukäteen järjestetty erikseen tila.

Harmikseni en päässyt etukäteen tarkastamaan kuvauspaikkaa, joten minun piti vain luottaa siihen, että saan paikan päällä tehtyä tarkemman suunnitelman.

Välttämätön paha – kuvauskaluston inventaario

Tapaamisen jälkeen aloin käymään läpi omaa kuvauskalustoani ja tein muistiinpanoja siitä, mitä minulta jo löytyy ja mitä tarvitsen. Vaikka minulla olikin melko hyvä yleiskuva siitä, mitä kalustoa tapahtumakuvaksessa kuvaajalta ehdottomasti pitää löytyä ja mitä olisi hyvä olla, tuli hankittavan tavaran määrä silti osittain yllätyksenä.

Lopulta jouduin olemassa olevan kaluston lisäksi ostamaan kohtuuhintaisen vararungon sekä pari varasalamaa. Hankin myös pari erilaista salamaan kiinnitettävää diffuusoria ja vara-akkuja. Valaisinjalusta, softbox ja salamapidike löytyivät jo ennestään.

Lopullinen kalustoni iltaa varten:

• Päärunko Pentax K-1 mukana koko illan

• Vararunko Pentax K-5 potrettikuvauspaikalla

• Objektiivit: Samyang 20mm f/1.8 ED AS UMC , Pentax-F 28mm f/2.8, Pentax DA 50mm f/1.8, Pentax 100mm f/2.8 macro

• Metz Megablitz-salamat mukana kulkevalle päärungolle (Metz-52, varasalama Metz-44)

• 2xYoungnuo-manuaalisalama potrettipaikalle (1 käytössä, 1 varalla)

• Elinchrom radiotriggeri ja vastaanotin (triggeri kiinni K-5-vararungossa jatkuvassa valmiustilassa)

• Manfrotto-valaisinjalusta

• Eneloop akkupatterit 3x4kpl, laturi

• 4xkameran akku ja laturi

(kuva laitteista?)

Harjoittelu ennen tapahtumaa

Tutustuin hyvissä ajoin varsinkin Metzin salamoiden asetuksiin. Luin myös Joe McNallyn kirjan, jossa oli monta vinkkiä siihen, miten salamaa voi käyttää luovalla tavalla. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun käytin salamaa koko illan virallisessa tilaisuudessa.

Sain myös lahjottua oman poikani malliksi, joten sain parina iltana vielä paremmin harjoiteltua eri asetusten käyttämistä.

Kuvausilta

Saavuin paikalle n. tunti ennen tapahtuman virallista alkamista ja juttelin järjestäjien kanssa. He näyttivät minulle paikkoja ja alustivat vielä illan aikataulun.

Yllättävät tilanteet

Ensimmäinen iso yllätys tuli ryhmäkuvien ottamiseen liittyen. Oma ajatukseni oli ottaa aiemmin mainittuja ryhmäpotretteja isommassa tilassa käsisalaman kanssa niin, että saisin taustalle tunnelmallisia valoja ja rakennuksen sisustusta.

Perillä odottikin pienimuotoinen yllätys, kun potrettikuviin oli varattu tosi ahdas huone, jonne piti mahtua ihmiset, kuvauskalusto ja mielellään myös itseni niin, että saisin otettua järkeviä kuvia. Heti kuvattavien taustalla oli seinä ja ikkunat, joten tila oli todella ahdas.

Jouduin siis sopeutumaan tilanteeseen. Asensin softboxin jalustalle ja asettelin sen 45 astetta sivuun ja ylöspäin kuvauskohteesta. Sitten katsoin että salaman ja kameran asetukset ovat kunnossa. Menin hyvin pitkälti samoilla asetuksilla koko illan, kun sain ne ensin testattua kohdalleen.

Illan yleinen kulku (ja joskus milleillä on merkitystä)

(Pöytäseuruekuva?)

Ilta eteni ensin melko virallisissa merkeissä. Ihmiset istuivat pöydissä, pitivät puheita, joivat drinkkejä ja ruokailivat. Otin yleiskuvia eri puolilta rakennusta, käytävällä ja välillä lähempää pöytäseurueista. Puheiden aikana otin myös tiukempia potrettikuvia yksittäisestä henkilöstä.

Pentaxin FA 100mm makrolinssi toimi potrettilinssinä erittäin hyvin. Vaikka linssi maksoi käytettynä vain 150€, se on huikean tarkka jo täydellä aukolla ja tarkentaa yllättävän nopeasti ollakseen vanha objektiivi.

Ainoa ongelma oli löytää välillä sopiva paikka napata kuva niin, että sain järkevän sommittelun. Paikka oli täynnä pitkiä ruokapöytiä, joten jouduin välillä pujottelemaan melko lailla. Tässä vaiheessa aloin kaipaamaan zoom-objektiivia.

Toisaalta taas 100mm polttoväli tuo ihan eri fiiliksen kuviin, kuin laajemmilla linsseillä otetut kuvat. Täydellä aukolla taustan saa blurrattua todella nätisti, mutta objektiivin kanssa ei kuitenkaan tarvitse vielä peruutella toiseen päähän juhlatilaa.

(tiukempi potrettikuva?)

Tietyssä vaiheessa tuli hetki, jossa jouduin ottamaan kuvan n. 20 hengen seurueesta. Tässä tilanteessa oli pakko turvautua 20mm linssiin, koska ihmiset oli luonnollisesti pakko saada kuvaan ja en päässyt pakittelemaan enää kauemmas. Salama taisi olla lähes täydellä teholla suunnattuna melkein suoraan ylöspäin.

Eli nyrkkisääntönä sinulla pitää aina olla mukana mielellään vähintään 20mm tai laajempi objektiivi tällaisia tilanteita varten.

(iso ryhmäkuva)

Loppuillan bailaus

Suunnilleen 10-11 aikaan illalla tunnelma alkoi selvästi muuttumaan rennommaksi. Ihmiset alkoivat olemaan jo niin humalassa, että he alkoivat tulla jopa aktiivisesti poseeraamaan kameran eteen ja välillä juttelemaan ihan muuten vaan.

(kuva yksittäisestä tyypistä)

Noin kahdestatoista eteenpäin osa seureista suuntasi tanssilattialle. Tässä vaihessa minulle sanottiin, että jos haluat, niin voit siirtyä jo vapaalle. Halusin kuitenkin ottaa vielä tanssilavalta kuvia. Hitto vie, otin itsekin pari olutta ja siirryin tovin päästä porukan sekaan räpsimään kuvia.

Käytännössä tässä vaiheessa käytin koko ajan Samyangin 20mm manuaaliojektiivia ja salamaa n. 1-2 sekunnin valotuksella saadakseni talteen bilekuvien fiiliksen. Pentaxin K-1:n kääntyvä näyttö oli todella hyödyllinen, koska sain laitettua kameran ihmisten yläpuolelle, katsoin kääntyvästä näytöstä sommittelun ja varmistin vielä focus peakingin avulla, että tarkennus oli kohdallaan. Noin laajalla linssillä tarkennuksesta ei tosin tarvinnut juurikaan huolehtia, koska ihmiset saa melko helposti terävänä kuvaan joka tapauksessa (ainakin teknisessä mielessä!).

(kuva tanssilattialta)

Noin puoli kahden aikaan aamulla ihmiset alkoivat siirtymään joko koteihinsa tai lähtivät jatkamaan iltaa. Hetken aikaa kävi itsellänikin mielessä liittyä porukan seuraan, mutta olin niin väsynyt, että tein lopulta oikean ratkaisun eli keräsin kamat ja lähdin kotiin.

Kotona lopulta nukahdin sohvalle juhlavaatteet päällä.

Ajatuksia illasta ja tapahtumakuvauksesta

Itselleni nousi tämän kokemuksen jälkeen muutama pointti selvästi muiden yläpuolelle. Listaan tähän omia tärkeimpiä havaintojani. Ja nämä eivät siis ole välttämättä tärkeysjärjestyksessä.

1) Kysy, onko mahdollisuus päästä tutustumaan kuvauspaikkaan etukäteen. Tämä auttaa todella paljon suunnittelemaan esim. ryhmäkuvauksiin parhaiten sopivaa paikkaa.

2) Varalaitteet. Et voi ikinä tietää, mitä tapahtuu ja toimivatko ykköslaitteet koko illan. Ja mikä tärkeintä tässä tapauksessa: En olisi mitenkään selvinnyt yhdellä rungolla, koska toinen oli koko illan pienessä potrettikuvaushuoneessa valmiudessa. Jos olisin alkanut sähläämään yhden kamerarungon kanssa, niin kaikki aikani olisi mennyt asetusten ja laitteiden kanssa säätämäiseen!

3) Opettele käyttämään laitteitasi ennen kuvausiltaa. Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta paikan päällä ei juurikaan ole aikaa jäädä hieromaan kameran asetuksia. Varsinkin salaman käyttöä kannattaa treenata, jos kyseessä on sinulle ennestään tuntematon valmistaja tai malli.

4) Käyttäydy ammattimaisesti ja ole samalla tuttavallinen vieraille! Tämä auttaa kuvattavia rentoutumaan. Tätä ei voi liikaa korostaa. Sinut on tilattu tapahtumaan ottamaan kuvia, joten käyttäydy sen mukaisesti!

5) Muista juoda (vettä!) ja syödä. Jos juokset esim. 8 tuntia edestakaisin, kannat kameraa, linssiä ja salamaa mukana, niin huomaat jossakin vaiheessa, että ilman vettä ja ruokaa todennäköiseti hyydyt totaalisesti. Ennakoi hyvissä ajoin, niin sinulle ei käy huonosti. Onneksi tajusin tämän itse ja suoriuduin illasta kunnialla läpi.

6) Alkoholin vaikutus ihmisiin (bonushavainto). Hei, asun Suomessa ja käytännössä suurin osa paikalla olevista oli suomalaisia opiskelijoita! Ei mikään ihme, että tunnelma muuttui pikku hiljaa virallisesta pönötyksestä kreisibailaukseen. Kohtuullinen juominen ei yleensäkään kuulu suomalaiseen kulttuuriin ja varsinkin tällaisessa tapahtumassa se kyllä näkyi loppuillasta.

Haluan erikseen vielä mainita, että olen itse melko introvertti suomalainen, joka ei juurikaan harrasta small talkia. Mutta kuvaajan roolissa tilanne kummallisesti muuttuu ja yllätyn itsekin siitä monesti. Keskustelemalla hieman kuvattavan henkilön kanssa ennen kuvan ottamista kuvattava selvästi rentoutuu ja turha yliposeeraaminen yleensä vähentyy selvästi. Tosin loppuillasta tällä ei ollut niin paljoa merkitystä.

Kaiken kaikkiaan ilta meni hyvin. Lähetin kuvat asiakkaalle ja sain paljon hyvää palautetta. Stressitasot olivat toki illan aikana korkealla ja koko homma jännitti etukäteen hitosti, mutta mitään isompia virheitä ei tapahtunut. Pari kertaa sekoilin salaman asetusten ja suljinnopeuden kanssa, mutta siitäkin lopulta selvisin ihan kunnialla.

Varsinkin yksin puuhasteleville luonto- ja maisemakuvaajille suosittelen kokeilemaan tapahtumakuvausta, jos vastaan tulee tarjous ja intoa riittää. Asioihin saa kummasti lisää perspektiiviä. Ei ole koskaan huono asia hypätä välillä laatikon ulkopuolelle.